Ylöjärvi-Seura

Kirjoituksia Ylöjärvi-Seura ry:n tapahtumista ja hankkeista

Vuosi 2021

Vuosi 2016

Vuosi 2015

 

Vuosi 2021

Ansioituneita ylöjärveläisiä

Ylöjärvi-Seura on kutsunut viisi ansioitunutta ylöjärveläistä kunniajäseneksi. Kunniajäsenet ovat tehneet vuosikymmenten ajan hellittämättä työtä paikallisuuden ja kotiseudun eteen. Jokaisella on ollut oma tapansa toteuttaa kotiseututyötä.

Ylöjärvi-Seura, yhdistyssäännön 3 § mukaan:

Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä.

Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

Kunniajäsenet ovat (aakkosjärjestyksessä):

  • Kerttu Blom
  • Anneli Järvensivu
  • Eino Kalliala
  • Hely Mutkala
  • Urho Riihikoski
     

Kerttu Blom

Kerttu Blom on toiminut pitkään ja vaativissa tehtävissä Ylöjärvi-Seurassa, hän tuli yhdistyksen jäseneksi vuonna 1981, toimien naistoimikunnassa, ja uudestaan jäsenenä 1991–1993, sekä 2002 vuodesta nykyhetkeen saakka. Kerttu Blom toimi yhdistyksen tilintarkastajana vuosina 2001–2005, puheenjohtajana vuosina 2006–2013, naistoimikunnan jäsenenä vuonna 2014 ja naistoimikunnan puheenjohtajana vuosina 2015–2017, naistoimikunnan varapuheenjohtajana 2018 ja jälleen naistoimikunnan puheenjohtajana 2019–20.

Kerttu Blom on toiminut ahkeruudella, sinnikkyydellä ja muita kannustaen. Kerttu Blom käynnisti uudelleen ylöjärveläisen perinnetapahtuman Räikän tulet, hän sai Ailin limpun myyntiin paikallisena ruokatuotteena, ja on järjestänyt pitkään Ylöjärvi-Seuran kirkkopyhän, perinneruokapäivän Isänpäivänä ja hän oli yhdistyksen 60 –vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja. Kertulle on myönnetty Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2017.

Anneli Järvensivu

Anneli on jäsen vuodesta 1980, valokuvatoimikunnan jäsen 2006–2018 (12 vuotta), rahastonhoitaja 2007–2018 (12 vuotta), jäsenrekisterin hoitaja 2002–2018 (16 vuotta), johtokunnan jäsen 2002–11, vpj 2006, pitkään matka ja retkivastaava.

Annelille on myönnetty kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki.

Hely Mutkala

Hely Mutkala on ollut jäsen vuodesta 1980, ja oli mukana hoitamassa Ylöjärven museon asioita heti seuraan liittymisensä jälkeen eli noin 1982–1999. Miehensä Matti hoiti juhannuksena Ylöjärven museolla liputuksen. Siihen kuuluivat museon sunnuntaipäivystykset ja museon esittelyt esim. koululaisille. Hely Mutkala toimi museotoimikunnassa siirtymiskauden alussa 1999–2000, kun museo siirtyi yhdistykseltä Ylöjärven kaupungille. Hely on ollut valokuvatoimikunnan jäsen 1980–2020, leikekirjavastaava 1980–2020, eli 40 vuoden ajan, johtokunnan jäsen 1997–2002, ja 2007–2008, rahastonhoitaja 2002–2006.

Helylle on myönnetty kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki.

Eino Kalliala

Eino Kallialan kotiseututietoisuuden edistämisestä ja merkittävästä kulttuurityöstä vuosikymmenten ajan Ylöjärvellä. Tallenteet, valokuvat ja dokumentit ovat mittaamattoman arvokasta jälkipolville.

  • Paljon filmejä ja elokuvia Ylöjärvi-Seuran tapahtumista sen alkuvuosista lähtien, vuonna 1976 filmin kustannuksiin osallistui Ylöjärven Osuuspankki.
  • Ylöjärvi-Seuran 30–vuotta 1954–1983 kansikuva Eino Kallialan toteuttama. Kirjassa mainitaan, että Eino Kallialan hallussa on paljon seuran toimintaan liittyviä valokuvia.
  • Eino on saanut kotiseutuliiton hopeisen jäsenmerkin 1983
  • 1985 Eino Kalliala sai Kalevalan juhlavuoden palkinnon elokuvista, joille hän oli tallentanut katoavaa kansanperinnettä.
  • Erilaiset kansanjuhlat, kuvashow ja videoesitykset kaupungin tapahtumista hyvin dokumentoituina.
  • Monet paikallisten yrittäjien yritysesittelyt ja kuvaukset ovat Eino Kallialan toteuttamia.
  • Eino Kalliala on vv. 2006–2020 aikana tehnyt lukuisia koosteita erilaisista Ylöjärvi-Seuran tapahtumista, Fröökynän julkistamistilaisuudet, ulkoilmatilaisuudet yms. joita on julkaistu Ravintola Keitaassa. 
  • Yhdistyksen viiri luovutettu hänelle 60–juhlan yhteydessä 2013
  • Liittynyt uudelleen jäseneksi 3.3.2007.

Urho Riihikoski

Ylöjärvi-Seuran kunniajäseneksi on kutsuttu kotiseututyöstään eläinlääkäri, eläinlääketieteen kunniatohtori Urho Riihikoskea, jonka tuotteliaisuus ja pitkäjänteisyys Ylöjärven rakennetun ympäristön ja kulttuurin hyväksi on uskomattoman runsasta.

Urho Riihikoski on kotoisin Kurun Riihikosken perinteiseltä tilalta. Koulupojan Parkkuun maisemat laajenivat Kurusta Ylöjärven nykyisen kuntakeskustan lähelle.

Urho Riihikoski on kirjoittanut tai toimittanut 14 kotiseutukirjaa ja lisäksi sukukirjoja, valokuvakirjoja ja omaelämäkertoja. Tämän lisäksi hän on toiminut monipuolisesti mielipidevaikuttajana.

Riihikosken toimittamassa Ylöjärven kasvot -kotiseutukirjassa pohdittiin ylöjärveläistä identiteettiä. Eräs sen omintakeinen historia liittyy Räikän kartanoon, joka pelastui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä syyskuussa 1991. Vapaa kansalaisryhmä vaikutti vuosina 1973–74 siihen, että uusi seurakuntakeskus rakennettiin paikalleen, eikä noin 30 metriä etelämpään, jolloin kirkon ja Räikän väliin ei olisi jäänyt selkeää keskusaukiota, hallinto- ja kulttuuripalveluita tarjoavaa puistomaista keskustaa.

Ylöjärven Räikkä on tällä valtuustokaudella kunnostettu. Ylöjärven puistomainen kuntakeskusta on ihmisiä ja tapahtumia varten, aivan kuten Vapaa kansalaisryhmä visioi. Riihikoski kirjoitti ja julkaisi kirjan ”Ylöjärven muuttuvat kasvot” vuonna 2017. Kirjan tuotolla Pro Räikkä kannatusyhdistys tilasi ensimmäiset ideakuvat kunnostetusta Räikän talosta, jota kutsutaan nimellä ”Vanha Räikkä”. Urho Riihikoski on kutsunut Räikän ja Ylöjärven kirkon aluetta ”ihmisen kokoiseksi”. Vanhalle Räikälle saimme Riihikosken Salin kunnianosoituksena Urhon toiminnalle ja haluamme häntä myös Ylöjärvi-Seuran puolesta kiittää.
 

Lisätietoja:

  • Minna Sorsa, Ylöjärvi-Seura ry pj, 050 462 7379
     
  • Kerttu Blom, 0400 989 521
  • Anneli Järvensivu, 040 724 3545
  • Hely Mutkala, 040 518 1664
  • Eino Kalliala, 0400 627 806
  • Urho Riihikoski, 040 570 3101

 

Vuosi 2016

Mahdollistaminen: Lähiympäristö rakentaa hyvinvointia

Ylöjärven lähiympäristö puistoineen, metsineen, polkuineen ja rakennettuine taloineen muovaa hyvinvointia ja tarjoaa mahdollisuuksia osallisuudelle. Osalle ylöjärveläisistä maisemalla on kauneusarvoja ja lähiympäristö kannattelee laajempia yhteisön arvoja. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt.

Tapasin viime viikolla Urho Riihikosken, joka kertoi esimerkin, kuinka Ylöjärven historiassa eräässä vaiheessa haluttiin rakentaa seurakuntatalo kirkon ja Räikän kartanon keskiöön. Ylöjärveläinen kansalaisryhmä ja Pirkanmaan perinneyhdistys vaikuttivat ratkaisevasti, sillä seurakuntakeskus siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan muutama kymmenen metriä pohjoiseen.

Pieneltä vaikuttava ratkaisu vaikutti siten, että kirkosta ja hallinnon rakennuksista saatiin yhtenäinen kokonaisuus. -Eikä paljoa vaadittaisi, jos tuolla kohden tie kaartaisi tunnelin halki etelästä pohjoiseen, jolloin kunnassa olisi eheä ja rikkumaton keskusta-aukio!

Ylöjärven perinteitä edustavat kuntakeskustan vanhat säilyneet ja kunnostetut rakennukset Suojanen, Pietilä, Vanha koulu ja Mikkola. Kuntakeskustan nykyarkkitehtuurissa ei kuitenkaan ole hyödynnetty tätä paikallisuutta ja sen tarjoamaa pohjaa identiteetin syntymiseen. Vieläkin voitaisiin ehtiä muuttaa kehitystä sisältämään suunnitteluun enemmän kauneusarvoja ja paikallisuutta.

Lähiympäristö voi antaa mahdollisuuksia hyvän kokemuksesta, välittämisestä, tai vaihtoehtoisesti lähiympäristön ratkaisut voivat saada olon kurjaksi ja arvottomaksi. Lähiympäristö muovaa paikallista identiteettiämme. Maisema kertoo, mitä arvostamme ja minkälainen yhteisömme on. Toiseksi lähiympäristö on paikka, jossa yhteisö voi toimia ja osallistua, tehdä yhdessä.

Räikkä on toiminut väistötilana pitkään. Nyt se ammottaa tyhjyyttään. Räikkä on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä suojelukohde, joka tulee joskus laittaa kuntoon. Nyt onkin se niin kutsuttu tuhannen taalan paikka. Voisiko alueelle suunnitella laajan yhteisömme yhteisen hankkeen tai hankkeita?

Räikkä on tärkeä rakennusosaksi, jolla kuntakeskus voisi muuttua asukkaiden olohuoneeksi. Mielestäni Ylöjärven kuntakeskusta tarvitsee enemmän toimintaa.

On ennenkin tapahtunut. Urho Riihikoski kertoi, että Räikän talo maalattiin aikanaan talkoilla ja pesämunana käytettiin Ylöjärvi-Seuran Kahdet kasvot -kirjan tuotto. Kunta sai toisaalta rahoituksen rakennuksen katon kunnostukseen. Räikän vanhaa maalipintaa oli poistamassa noin 30 henkeä talkoilla. Paikalle saatiin perinnemaalari Moisio ja Räikkä myös maalattiin talkoilla asiantuntijan opastuksella.

Nyt elämme aikaa, jolloin paikallisuudella ja identiteetillä on yhä suurempi merkitys. Kenties nyt voisimme reilusti nostaa Räikän keskiöön ja yhteisvoimin hakea keinot sen kunnostukseen, sekä kehittää Räikänkin alueelle uutta ja elävää kuntakeskustaa. Omasta historiastamme löytyy pitkospuita osallisuuteen ja paikallisuuden arvostukseen, erilaisiin tapahtumiin.

Tarvitaan runsaasti ideointia kaikesta siitä, mitä Räikän alueella voitaisiin toteuttaa.

Minna Sorsa

Puheenjohtaja Ylöjärvi-Seura ry


Vuosi 2015

Siivoustalkoista kannattaa tehdä vuotuinen perinne

Ylöjärvi-Seuran ensimmäinen siivoustalkoopäivä torstaina 21. toukokuuta kokosi Yhtenäiskoulun, Vuorentaustan ja Metsäkylän koulujen oppilaita siivoamaan aamupäivästä ja eri yhdistysten talkooväkeä iltapäivästä ja illalla. Samana iltana järjestettiin Puuvuoren kunnostustalkoot.

Kunnassa ei ole säännöllistä virkistysalueiden siivousperinnettä. Nyt uutta toimintatapaa rakennettiin yhteistyössä Ylöjärven kaupungin, koulujen ja yhdistysten kanssa. Alueen maanomistajat antoivat tapahtumalle tukensa.

Harjujakso on usean kunnan asukkaiden virkistyskäytössä, ja tarvetta vuotuiselle siivoukselle on koko alueella Lamminpäästä, Teivon raviradan takaa, aina Pinsiön Puuvuorelle saakka.

Koululaisten ympäristötalkoopäivänä sää suosi talkoolaisia.

Hannu Kujanpää Ylöjärvi-Seurasta kertoi nähneensä innokkaita lapsia polulla tarpomisen sijaan myös metsän puolella ja kuulleensa paljon muitakin ääniä kuin vain linnunlaulua:

-"Vuorentaustan lasten mielestä tuntui vähän tylsältä, kun ei tahtonut löytyä roskaa eikä roinaa".

Se oli varsin iloinen uutinen, sillä harjun aluetta käyttävät osannevat pääosin kantaa roskansa kotiin. Itselleni suurin yllätys oli jo sammaleen osin peittämä aamutossu, ja mielessäni pohdin kuinka tossu oli mahtanut metsään kulkeutua.

Yhtenäiskoulua työllisti erityisesti vesitornin tienoo, joka on suosittu nuorison ajanviettopaikka. Valtava oli roskakeko tornin juurella! Vielä ilta-aikaankin lasinsiruja saatiin kerättyä parisen kiloa.

Julkujärven suunnalla oli sitten jo eri meininki, saldona muun muassa autonrengas ja sohva.

Siivottu alue oli sangen laaja, ja Jyrki Tanhuanpää Ylöjärven kaupungilta oli siivouspäivään äärettömän tyytyväinen. Roskaa vietiin metsistä pois kaksi pakettiautollista, kaksi peräkärryllistä ja lähes täysi traktorin lavallinen.

Ylöjärvi-Seura kiittää yhteistyötahoja: Ylöjärven kaupungin ruokahuolto oli mukana järjestämässä koululaisille murkinaa, Aallon leipomo kattoi pöydän iltapäivän ja illan talkooväelle. Hiking Travel Hit antoi käyttöön grillin ja nokipannukahvin keittoon tarvikkeet. Lisäksi Plastiroll tuki tapahtumaa roskasäkein. Kiitämme myös Ylöjärven Uutisia tapahtuman ennakkomainoksista.

Koululaisia oli paikan päällä satoja aamupäivällä ja iltavuorossa järjestöt, seurat ja aikuiset osallistuivat noin 70 talkoolaisen voimin. Seurakunnan rippikoululaiset ahkeroivat Pikku-Ahvenistolla.

Toivon mukaan tästä syntyisi ylöjärveläinen perinne, jolloin kaikki kuntalaiset voisivat yhdessä luoda viihtyisämpää elinympäristöä.

Minna Sorsa

Puheenjohtaja, Ylöjärvi-Seura ry

Valokuvat: Ylöjärvi-Seura